Luovutettiinko Viipuri tahallaan?

 

 
 

Viipurin äkillinen menetys on ollut suomalaisen sota- historian traumaattisimpia aiheita. Kaupunki menetettiin jatkosodan lopulla 20.6.1944 oikeastaan vajaan viiden tunnin taistelun jälkeen. Oliko suomalaisjoukkojen nopea luopuminen Viipurista ehkä täysin tarkoituksellista?  

Suomalaiset eivät osanneet kaupunkitaistelua. Miten tahansa arvioiden vetäytyminen olisi häämöttänyt tappioita tuottavien kaupunkitaistelujen jälkeen. Olisiko saatu aikavoittoa?

Luonnolliset puolustuslinjat kulkivat Viipurin länsipuolella vesistön toisella rannalla. Siellä, minne hyökkäys sitten pysähtyikin. Luovuttiinko Viipurista tahallaan, mutta ilman Mannerheimin lupaa?  Mielenkiintoinen uusi tulkinta  Viipurin tapahtumista.

Viipuri 1944:n artikkeleissa nostetaan monia taisteluun liittyviä kysymyksiä uudelleen tarkasteltaviksi. Viipurin taistelun vaiheisiin paneudutaan kaupungin puolustamisen edellytysten, armeijan johdon toimien ja taistelun kulun herättämien kysymysten valossa. 

Oma kantani on, että kaupungista ei edes aiottu taistella, mutta sitä ei kerrottu Marskille. Tarkoitus oli näennäisesti puolustaa ja sitten kohtuullisen ajan kuluttua luopua kaupungista. Luopuminen tapahtuikin vian sellaisella nopeudella, että asia muuttui arvovaltakysymykseksi. 

Kaupungin menetys olikin ennalta arvaamattoman suuri arvovaltatappio Mannerheimille, joka käynnisti selvitykset tappion syistä. Tässä vaiheessa ei kenelläkään enää ollut kanttia sanoa, että tämä oli tarkoituskin. No, lopputulos oli kuitenkin hyvä. Hyökkäys pysähtyi Viipurin länsipuolelle.

 
 

 

Viipuri 1944 Eero Elfvengren – Eeva Tammi WSOY,kuv.  368 s. 2007 www.wsoy.fi 
 
Sotahistoria