Punaisten kauhutekojen Golgata
 
 
 
 
Kymenlaaksossa tehtiin Vapaussodan – tai sisällissodan – aikana enemmän terroritekoja kuin muualla. Pitkään eläneen legendan mukaan Kouvola oli paikoista pahin. ”punaisten kauhutekojen Golgata”. Sodan puhjetessa Kouvola oli iso sotilasleiri. Siellä majaili Kymenlaakson punakaartein johtoa, ja sinne virtasi satoja sotilaita odottelemaan lähtökäskyä rintamalle. Kouvola oli paitsi esikunta- keskus myös hallinnon ja oikeudenkäytön keskus, jonne perustettu tutkijalautakunta kuulusteli punaisten vangitsemia valkoisia tai muita, jotka miellettiin valkoisiksi. Tutkijoina saivat vallan jyrkän linjan miehet, ja punaisten käsissä sai surmansa Kouvolassa ja Korialla 125 ihmistä, enemmän kuin millään muulla paikkakunnalla sodan aikana. Valkoisten surmaamia kertyi puolestaan 123 henkilöä.
Tutkijakomitean kuolemaan tuomitsemia ammuttiin kylän laitamilla olevalla soisella pellolla, jota asukkaat alkoivat kutsua Tommolan veripelloksi alueen maanomistajan mukaan. Tieto asiasta levisi ympäri maan ja Kouvolan veripellosta tuli eräänlainen punaisen terrorin symboli. Mirja Turunen ryhtyi selvittämään mitä Kouvolassa todella tapahtui. Kuka tappoi ja kenet. Selvää on, että vallan vaihduttua surmatyöt kostettiin. Punaiset pakotettiin kaivamaan surmatut valkoiset ylös. Ruumiit pestiin ja tunnistamisen jälkeen luovutettiin omaisille. Monista löytyi runsaasti kidutuksen jälkiä. Tyhjät haudat täytettiin uusilla pahimpiin tekoihin syyllistyneiden ja  kiinni saatujen punaisten ruumiilla.
Mirja Turusen kirja nostaa päivänvaloon sisällissodan vaietun tragedian, josta aiemmin on tunnettu vain toinen puoli. Kirja  antaa tapahtumille nimet ja kasvot, se pusertaa esiin ihmiset ja heidän tarinansa.
Mielenkiintoinen kuvaus itsenäisyyshistoriamme tärkeästä ja vaikeasta vaiheesta.
 
 
Veripellot – Sisällissodan surmatyöt Pohjois-Kymenlaaksossa 1918 Mirja Turunen Atena, kuv., 355 s. www.atenakustannus.fi
 
Sotahistoria