|
Veljeskansa aloitti Itä-Blokin murentamisen
|
|||
|
|
|
Unkarin kansannousu oli liike, joka 1956 vaati hallintoon uudistuksia, täydellistä kansallista itsenäisyyttä ja vapaita vaaleja. Kansannousu huipentui 23.10. 1956, jolloin 50 000 opiskelijaa ja työläistä marssi parlamenttitalolle. Myöhemmin väkijoukko oli kasvanut jo 300 000 henkilön massaksi. Tilanne repesi käsistä ja alkoi mellakointi, Stalinin patsas kaadettiin, Neuvostoliiton symboleja revittiin alas. Mellakoinnin jatkuessa salainen poliisi ja neuvostojoukot ottivat yhteen mielenosoittajien kanssa. Pääministeri pyysi apua Varsovan liitolta ja Neuvostoliitto päätti lopulta ryhtyä sotilaalliseen interventioon säilyttääkseen Unkarin valtapiirissään. Kreml pelkäsi että Unkarin eroaminen sen komennosta saattaisi johtaa vastaavaan kehitykseen muuallakin Itä-Euroopassa. Kapinan väkivaltaiseen tukahduttamiseen tähtäävä operaatio Pyörremyrsky käynnistyi 4. marraskuuta, jolloin yli 100 000 puna-armeijan sotilasta panssarivaunuineen marssi Budapestiin. Seuranneissa taisteluissa sai surmansa arviolta 3000 unkarilaista ja 669 neuvostoliittolaista. Unkarin kansannousu ei kuitenkaan ollut aivan turha. Neuvostoliitto salli Unkarin kansalliset tunnukset muun muassa armeijassa, ja kansannousun jälkeen Unkarin lipusta poistettiin Neuvostoliittoon sidotun kommunistisen puolueen vierasta valtaa edustanut vaakuna. Unkarilaisten mielenosoittajathan poistivat vaakunan lipun keskeltä kansannousun aikana . Unkarin kansallista hallintoa kehitettiin kaikin puolin vuoden 1956 jälkeen. Unkarin kansannousu antoi myös mallia muille Itä-Euroopan maille ja sai länsimaiden huomion kiinnittymään Neuvostoliiton alistamiin valtioihin. Kansannousu pakotti Neuvostoliiton myöntymään Unkarissa taloudellisiin, kansallisiin ja sosiaalisiin uudistuksiin. Kukistumisestaan huolimatta Unkarin kansannousu sai Neuvostoliiton miettimään Itä-Euroopan tilannetta. Tämä kirja on kattava kuvaus kapinointiin johtaneista syistä, sen keskeisistä tapahtumista ja kuohuttavista jälkinäytöksistä. Unkarin kansannoususta voidaan katsoa itä-blokin murenemisen alkaneen. Mielenkiintoista luettavaa jo vähän unhoon jääneistä tapahtumista ja niiden merkityksestä Euroopalle. |
|
|
|
Unkarin kansannousu 1956 Anssi Halmesvirta – Heino Nyyssönen WSOY kuv. 288 s. 2006 www.wsoy.fi
|
||