Jänkäjääkärit

Suomalaisia taiteilijoita kotipiirissään

Suomalainen taide nousi ennen näkemättömään kukoistukseensa 1800-luvun loppupuolella. Silloin tehtiin taidetta, jonka vertaista saa tänä päivänä hakea. Tekijöinä olivat aikansa merkittävimmät persoonat. Monet olivat suuriperheisiä boheemeja, joiden luovuus ulottui omaan asuinympäristöönsä asti.

Suomalaisen taiteen kultaiseen kauteen ja kansalliseen heräämiseen painottuva teos kertoo taiteilijoiden hämmentävästä työteliäisyydestä, joka ulottui myös varsinaisen leipätyön ulkopuolelle. Erityisesti Tuusulanjärven taitelijayhteisön elämää leimasi vilkas sosiaalinen ja taloudellinen kanssakäyminen. Kulttuuri kukoisti niukoissakin elämänoloissa. Esimerkiksi Jean Sibelius olisi saanut säveltää Valse Tristen 60 kertaa saadakseen maksettua Ainolan tonttinsa, sillä siitä maksettiin aikanaan vain 100 markkaa ja tontti maksoi 6000 markkaa. Pekka Halosen Halosenniemessä taiteilija taas veisteli kalusteita omin käsin.

Kulttuuri näkyi ja kaikui talojen arkkitehtuureissa, puutarhoissa ja kasvimailla. Perhe ja kodin vaikutus olivat myös tärkeitä luovuuden lähteitä. Kirjassa tarjotaan runsaasti syventävää tietoa keskeisimmistä taidevaikuttajistamme. Norman Ojanen on poiminut kuviinsa perheteemoja ja pihamiljöitä, jotka täydentävät Leena Lindqvistin perinpohjaista tekstiaineistoa.

Tunnettujen taitelijoidemme kodit ja ateljeet ovat jo itsessään melkoisia monumentteja. Kannattaa tutustua, kirja on kiehtovaa luettavaa ja katsottavaa. Voi melkein aistia asukkaiden läsnäolon avarissa tiloissa.

Suomi