Keisarin suomalaiset sotilaat Euroopan kriisipesäkkeissä

 

 

1800-luvulla, autonomian aikana Suomessa toimi suomalainen joukko-osasto, josta ei ole juuri muuten kirjoitettu, kuin sen osallistumisesta  Turkin sotaan 1877-78. Helsingissä kasarmintorin reunalla sijaitsee Engelin suunnittelema 1822 valmistunut kasarmi. Nykyään siinä toimii mm. Pääesikunta.  Suomen Kaarti eli Keisarillisen Henkikaartin Suomen 3. Tarkk´ampujapataljoona toimi kasarmissa runsaat 80 vuotta, ja sillä oli  keskeinen sija kansallisen tietoisuuden syntymisessä. Tähän mennessä Suomen Kaartista ei ole kirjoitettu yhtenäistä historiikkia.

Tämän kirjan tekijän tarkoituksena on kertoa pataljoonasta, ja sen roolista aikana, jolloin Suomi kasvoi Venäjän Keisarin alaisesta autonomisesta suurruhtinaskunnasta omaksi kansakunnaksi, joukko-osaston toiminnasta sen ajan eurooppalaisilla sotatantereilla sekä myös sotilaista, heidän arjestaan, kärsimyksistä ja harvinaisista juhlahetkistä.

Autonomian ajan sotahistoriasta ei ole viimeaikoina paljokaan kirjoitettu. Senkin vuoksi kirja on kaikkiaan erittäin mielenkiintoinen. Se kertoo ajasta ja tapahtumista, joissa suomalainen sotaväki oli merkittävästi mukana.  Suomalaista tarkk´ampujapataljoonaa heiteltiin ympäri Eurooppaa  kriisistä toiseen. Helposti tulee mieleen nykyiset EU:n nopean toiminnan joukot.

Pataljoonan historia on osa Venäjän Keisarikunnan historiaa samalla kun se on osa Suomen historiaa.  Sen lopullinen kohtalo kulkee käsi kädessä suomalaisen itsenäistymistahdon kanssa. 

Kiinnostava, hyvin kirjoitettu kirja, jonka yli 400 sivua on lukemisen arvoinen kokemus. Tieto Suomen historiasta ja erityisesti ajasta, joka pohjusti itsenäisyyttämme, lisääntyy merkittävästi.

 

Suomen Kaarti 1812 – 1905 Torsten Ekman Schildts, kuv, 444 s. 2006 www.schildts.fi

Sotahistoria