|
Totuus elää aikojen myötä
|
||||
|
|
|
Sodat eivät pääty rauhantuloon. Niitä käydään vielä pitkään sen jälkeenkin. Veteraanit koukkaavat edelleenkin, muistot elävät. Toinen rintama, jolla sotaa jatketaan vielä vuosikymmenien jälkeenkin on historian tutkimus ja politiikka. Monissa maissa historian tutkimus on valjastettu palvelemaan aatemaailmaa ja sen vuoksi on pitkänkin ajan kuluttua taisteluiden päättymisen jälkeen mahdotonta löytää absoluuttista totuutta sodan tapahtumille. Neuvostoliitossa talvisota on ilmeisesti saanut kaikkea muuta kuin todellista totuutta etsivän ja kirjaavan kohtelun. Pieni rajaselkkaus on historian matkassa muuttanut muotoaan kaiken aikaa, aina muihin tarkoitusperiin kytkettynä. Jo tämä esimerkki nostaa tavalliselle lukijalle uskottavuuskynnyksen korkealle kaiken sen tiedon suhteen mikä tulee idästä. Valtiotieteiden tohtori Markku Jokisipilän toimittama Sodan totuudet - yksi suomalainen vastaa 5,7 ryssää kokoaa Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen ensi kertaa samoihin kansiin suomalaisten ja venäläisten historioitsijoiden näkemyksiä toisen maailmansodan tapahtumista. Teos sisältää myös ensimmäisen systemaattisen esittelyn saksalaisen sotahistorian Lapin sotaa koskevista näkemyksistä. Lisäksi kirjassa on muun muassa uusimpaan venäläiseen arkistotutkimukseen pohjautuvia lukuja Neuvostoliiton tappioista talvi- ja jatkosodassa. Näistä arkistoluvuista ei mielestäni pitäisi vetää kovin tarkkoja ja kiinninaulattuja päätelmiä. Lopullista totuutta ei koskaan saada selville. Totuus muuttuu koko ajan ja ajan kuluessa asioita aletaan entistä enemmän tulkita vallitsevan ajankohdan tietojen ja näkemysten pohjalta. Tämä tietysti mahdollistaa historiantutkijoille tilaisuuden löytää uusia ennen havaitsemattomia totuuksia. Jokisipilän tulkintojen rinnalla kirjassa on myös mielenkiintoisia artikkeleita, kirjoittajina Christian Jokinen, Martti Julkunen, Ilona Kemppainen, Juri Kilin, Timo Soikkanen ja Vesa Vares. Kiintoisaa luettavaa jokaiselle sotahistoriasta kiinnostuneelle. |
||
|
|
Sodan totuudet Markku Jokisipilä, toim. Ajatus, 272 s. 2007 www.ajatuskirja.fi |
|||