Yllä oleva lause on yksi  Clausewitzin lainatuimmista ajatuksista. Monet pitävätkin Carl von Clausewitzia sotilaskirjailijana, koska hänen pääteoksensa on nimeltään Sodankäynnistä (Vom Kriege) ja koska hän oli ammattiupseeri, jopa Preussin armeijan kenraalimajuri. Itse asiassa teoksen kirjoittaja oli kuitenkin poliittinen filosofi, psykologi ja sosiologi. Kirjoittaja tosin ymmärsi paljon sotilasasioita, mutta hänelle kokonaisuus oli politiikkaa. Sota oli vain poliittisen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen osa ja tämän vuorovaikutuksen toteuttamista toisin eli väkivaltaisin keinoin.

 

Clausewitzista on tehty useampia käännöksiä, joka ehkä kuvaa teoksen filosofista pohdiskelua ja käsitteiden tulkinnallisuutta. Teos koostuu kahdeksasta kirjasta: Sodan luonteesta, Sodan teoriasta, Strategiasta yleensä, Taistelu, Sotavoimat, Puolustus, Hyökkäys ja Sotasuunnitelma.

 

Vaikka sodankäynti on Clausewitzin ajoista täysin muuttunut, on hänen ajatuksissaan ajan kestävää totuutta. Ajatuksia tutkivat tänäkin päivänä sodan johtamiseen harjaantuvat. Myös liikeyritysten johtamisessa Clausewitzin opit ovat saaneet vankan aseman. Jatkuvassa muutoksessa, aina uusissa tilanteissa ja kilpailuolosuhteissa toimiva yritys tarvitsee myös sodanjohdon strategista ajattelua voidakseen käyttää voimavarojaan mahdollisimman kestävästi ja tehokkaasti.