Vapaussodan nimitys vakiintumassa sisällissodaksi

Vuoden 1918 tammikuussa alkoi verinen sisällissota, jossa sai surmansa noin 37 000 suomalaista. Aina toukokuuhun saakka kestänyt sota on vaikuttanut monin tavoin suomalaiseen yhteiskuntaan, joidenkin tahojen asiana on vieläkin yrittää säilyttää kahtiajakoa. 

Vaikka asiaa kuinka väänneltäisiin, niin tosiasia on se, että punaiset nousivat laillista hallitusvaltaa vastaan. Punakaartit ottivat haltuunsa Etelä-Suomen ja aloittivat mittavan terrorin. Punaisten joukossa erityisesti oli paljon sakkia, joka heikon johdon  alaisena otti ohjakset omiin käsiinsä ryöstäen ja murhaten. 

Asiantuntijat avaavat kirjassa sisällissodan kulkua ja sen syttymiseen johtaneita syitä tuoreimman lähdeaineiston valossa – kiistan- alaisia kysymyksiäkään väistämättä.  

Keskeisten sotatapahtumien ohella artikkeleissa käsitellään mm. punaista ja valkoista terroria, vankileirejä, sotaorpoja, naisia sodassa, jääkäreitä ja suojeluskuntia, työväenliikettä, hautaustapoja ja muita muistamisen perinteitä sekä sodan vaikutuksia Suomen valtiomuotoon ja kulttuuriin.

Kirja  pyrkii olemaan tähän päivään istuva kokonaisesitys sodasta, jolta sellainen on puuttunut – laaja ja monipuolinen tietokirja avaa näkökulmia kevään 1918 tapahtumiin. Hyvä kirja aiheesta, jota harva enää tuntee.

Erittäin hyvä, monelta taholta asiaa tarkasteleva yleisesitys aiheesta.

Uusimmat

Sotahistoria