"Siellä missä suomalaiset seisovat, 
ovat parhaat miehenne."

 

 

 

Näin arvioi suomalaispataljoonan komentaja, SS-Obersturmbannführer  (myöh. SS-Standartenführer) Hans Collani suomalaisiaan Hitlerille. Suomalaisilla olikin kunnioitusta herättävä maine saksalaisten, ja muunkin maalaisten sotilaiden, keskuudessa.

Keitä sitten olivat suomalaiset SS-vapaaehtoiset?

Finnisches Freiwilligen-Bataillon der Waffen-SS tai alkujaan SS Freiwilligen-Batallion Nordost oli vuosina 1941-1943 Saksan itärintamalla osana SS-divisioona Wikingia (5. SS-Panzer-Division Wiking) toiminut suomalaisista vapaaehtoisista koottu Waffen-SS:n joukkoyksikkö.

Julkisuudelta salassa mutta valtiojohdon tieten keväällä 1941 värvättiin suomalaisia vapaaehtoisia Saksaan. Värvätyt toimitettiin Hankoon ja sieltä laivalla Saksaan. Siitä alkoi monelle viimeinen retki, toiset tulivat jo nopeasti takaisin, suurin osa palveli koko värväysajan suoriutuen vaativista tehtävistä ja kovista taisteluista erinomaisesti. Suomalaisiin opittiin itärintamallakin luottamaan.

Mukana ollut Veikko Elo on julkaissut näistä Panttipataljoonan miehistä kiinnostavan ja perusteellisen selvityksen. Alkuaan hän lähti purkamaan mukana olleiden nimiluetteloissa olleita epäselvyyksiä. Pikkuhiljaa materiaalista syntyi tämä selvitys. Elon kirja lienee tarkin kertomus ja selvitys Panttipataljoonalaisista. Kirjasta löytyy kronologisessa järjestyksessä kiinnostavaa materiaalia alkaen Saksaan menijöiden kuljetuserien ja niiden miesmäärien selvittämisestä. 

Jo palveluksen alkuvaiheissa kotiutettiin joukosta väkeä.  Mm. upseereita, joille ei löytynyt sopivia vakansseja, kotiutettiin jo heinä-elokuussa. Rintamalla syntyi kohtalaisen paljon tappioita, jolloin joukkoa täydennettiin Suomesta kesästä 1942 alkaen.  Suomalaisia palveli Saksassa kaikkiaan 1409 henkilöä. Tappioluvuissa näkyy hyvin, ettei suomalaisia pidetty rauhallisilla rintamaosuuksilla, vaan tosi toimissa. Kokonaistappiot olivat 18,2 %, 256 henkilöä. Kirjasta löytyy tähänastisista täydellisin tappioluettelo. Elo on koonnut tiedot myös Suomessa kotiuttamisen jälkeen kaatuneista kaatumisaika- ja -paikkatietoineen. Näitä oli 113 henkilöä. Yhteensä Saksan kävijöistä kaatui sodassa joka neljäs!

Kirjasta löytyy myös täydellisin vapaaehtoisten nimiluettelo SS-Divisioona Wikingin yksiköissä palvelleista. Eri listana löytyy myös luettelo komppanioittain Pataljoonassa palvelleista. Jako komppanioihin on tapahtunut pääosin kuljetuserien mukaan.  

Omana listana ovat Divisioonassa ja Pataljoonassa palvelleet upseerit. Listasta löytyy nimen lisäksi sijoitus, sotilasarvo, syntymäaika ja paikka, reserviupseerikurssi ja tiedot kotiuttamisajankohdasta. Lisäksi löytyy myös lista Saksassa upseereiksi koulutetuista tai muuten upseeriksi ylennetyistä.

Nimilistat jatkuvat: kirjasta löytyy myös tiedot Saksassa koulutettujen jääkärien pojista. Monethan kokivat, että Panttipataljoona oli suora jatkumo jääkärien koulutukselle.

Monipuolisen statistiikan lisäksi Elo on koonnut kirjaan kiinnostavia tapahtumia Saksassa palvelleiden suomalaisten vaiheista. Teksti esittelee lukuisia kiintoisia suomalaisia sekä saksalaisia  henkilöitä.

Vaikuttavaa tekstiä täydentävät kymmenet  valokuvat. Kuvateksteissä on hyvin tunnistettu kuvassa olevat henkilöt ja paikat sekä kerrottu kuvaan liittyvistä tapahtumista.

SS-vapaaehtoisia pyrittiin sotavuosien jälkeen mustamaalaamaan ja liittämään heidän toimiaan epäilyttäviin yhteyksiin. Näistä syyttelyistä on jo päästy eroon ja Panttipataljoonan lähettäminen tunnustetaan valtion viralliseksi toimenpiteeksi. Johtuen ehkä sodanjälkeisistä ajoista Panttipataljoonasta on kerrottu ja kirjoitettu varsin vähän. Veikko Elon kirja ansaitsi tarkkuudellaan ja runsaalla asiatiedollaan paikan jokaisen sotahistoriasta kiinnostuneen hyllystä.

Hyvin taltioitua sotahistoriaa.  

 
 

Pantin lunastajat   Veikko Elo Apali, kuv. 246 s. 2006 www.apali.fi

Sotahistoria