Oululainen lehtimies A. V. Ervasti teki kesällä 1879 Arkangeliin saakka ulottuneen retken Vienan Karjalaan. Matkakumppanina oli Hjalmar Basilier. Matka kesti vain runsaan kuukauden ja ulottui Kuhmon, Miinoan, Jyskyjärven, Paanajärven, Kemin ja Solovetskin kautta Arkangeliin. Paluumatka tapahtui Kieretin, Kiestingin, Uhtuan ja Vuokkiniemen kautta Suomussalmelle. Matkan rahoittajana oli oululainen nahkatehtailija Hemming Åström. Tavoitteena lienee ollut  saada kulttuuriasioiden lisäksi myös taloudellisesti kiinnostavaa tietoa noilta huonosti tunnetuilta alueilta.

Ervasti halusi tutustua isänmaahan. Hän luki myös Venäjän Karjalankin meidän suomalaisten isänmaahan. Ervastin mielestä itärajan takana ei asu venäläisiä ryssiä, vaan suomen kieltä puhuvia karjalaisia, joita huonompiosaisina tuli auttaa. 

Ervasti julkaisi retkestä matkakertomuksen, jolla on merkittävä asema aatehistoriassamme. Häntä pidetään Karjalan kysymyksen herättäjänä, ohjelmallisen karelianismin ja heimoaatteen isänä. Hänen kirjansa kuului myöhempien Karjalan kävijöiden peruslukemistoon. Aatehistoriamme kannalta kiinnostava, pitkään hankalasti saatavissa ollut kirja on nyt julkaistu kolmantena painoksena. Toinen painos julkaistiin jo "Suomen vapauden aamusumussa" vuonna 1918. 

Kannattaa ehdottomasti lukea, tämä kirja auttaa ymmärtämään  myöhempiä heimoaatteisiin liittyviä historian tapahtumia.