Uskaltaako Suomessa vielä nousta todistajan aitioon?

 

 

TV:stä tuttu Jarkko Sipilä on sujuva kirjoittaja, joka kirjoittaa mielenkiintoisesti arkisesta poliisityöstä. Rikosreportterina kirjoittaja tuntee poliisityön, tekniikan ja terminologian ja yleensäkin suomalaista konnamaailmaa.  Kirja on kuin raportti poliisin tutkimustyöstä. Rikoksen selvitys etenee  asioita vaihe vaiheelta tarkistamalla ja seulomalla ja luottamuksellisilla suhteilla alamaailmaan. Sipilä kuvaa hyvin myös osaa poliisin käyttämistä tutkintamenetelmistä. Kaikki uskottavan tuntuista.  Kirjassa ei ole varsinaisia sankareita, on vain työnsä tunnollisesti tekeviä poliiseja.

Sipilän kirjan juonikaan ei ole ylimaallisen mielikuvituksellinen. Sekin on todellisen tuntuinen. Hyvä niin. Teksti vie mukanaan. Kirjaa on vaikea laskea kädestä. Intensiivistä poliisityötä seuraa myös intensiivisesti. Juonen perusidea on mielenkiintoinen: Millainen on todistajan asema kovenevassa ja raaistuvassa suomalaisessa rikosmaailmassa? Varmaan oikeastikin aiheellinen kysymys. Kirjassa lainkuuliainen naishenkilö todistaa ammattirikollisjoukkion johtajaa vastaa ja siitä alkaa melkoisen pitelemätön mylläkkä. Kovassa kisassa löytyy  yllätysvoittaja.

Parasta mahdollista kesälukemista.

 

 

Mitään salaamatta Jarkko Sipilä Gummerus, 348 s. 2006 www.gummerus.fi

Jännitys