|
Joukkueenjohtajan tehtävä on sodan vaativimpia vakansseja
|
|||
|
|
|
Keväällä 1940 hän saa johdettavakseen joukkueen, jolle alkaa hiljalleen selvitä, että kohta Suomi on uudelleen sodassa Neuvostoliiton kanssa. Sodan johtamisen vaativimpia tehtäviä on johtaa joukkuetta. Suomalainen soturi on maailman vaativin alainen. Se kunnioita nappeja, auktoriteetti syntyy olemalla parempi kuin johdettavansa. Kunnioitus on ansaittava. Juhannusaamuna alkaa lähtö rajalle - ja pian joukkue on jo ylittänyt valtakunnanrajan. Alkuvaiheissa eteneminen sujuu hyvin ja vihollinen perääntyy vauhdilla. Hyvin johdetut suomalaisjoukot saavat viholliselta runsaasti sotasaalista: käsiaseita, tykkejä, panssarivaunuja. Vihollisella panssareita kuitenkin riittää, minkä Rantala miehineen saa kokea etenemisvaiheen jälkeen Syvärin varren asemasotavaiheessa, jonka uneliaisuutta rikkovat vähän väliä vihollisen iskut. Pitkä sota kuluttaa miesten fysiikkaa ja hermoja. Kesällä 1944 koetaan massiivinen vetäytyminen vihollisen armottoman rumputulen alla. Luutnantiksi ylennetty Rantala joutuu venymään äärimmilleen raskaissa taisteluissa. Venäläisten murskaava ylivoima vaatii suomalaisilta taistelijoilta lujaa fyysistä ja henkistä kestävyyttä. Henkisen kestävyyden tukipilari on oma johtaja, oma joukkueenjohtaja, jonka kestävyys määrittää joukonkin kestävyyden. Rantasilan kirja on uskottavan tuntuinen, väkevä kuvaus sodan kovista koettelemuksista . |
|
|
|
Joukkueenjohtaja
|
||