Päämajan tuntosarvi Kannaksella välirauhan aikana 

 

 

Talvisodan ja jatkosodan välistä aikaa kutsutaan välirauhan ajaksi. Mitään rauhallista aikaa se ei ollut. Suurvallat järjestelivät omia asioitaan Norja ja Tanska miehitettiin, Balttian maat joutuivat idän ikeen alle. Suomessa rajaloukkaukset ja uudet rauhansopimuksen vastaiset vaatimukset olivat  arkipäivää. Talvisodan rauhan myötä armeija oli jouduttu ryhmittämään linnoittamattomalle itärajalle.

Neuvostopuristus tiukkeni koko ajan. Kotimaiset vasemmistolaiset riehuivat Suomi-Neuvostoliitto-seuran siipien suojassa. Ei ihme, että hereillä oleva sotilasjohto kaipasi kuumeisesti tietoja Neuvostoarmeijan liikkeistä.

Sotilastiedustelu värväsi vapaaehtoisia, pääasiassa maaston tuntevia, suojeluskuntatyössä kunnostautuneita talvisodan veteraaneja partiomatkoille Kannakselle.  Tehtävänä oli selvittää ryhmittikö Neuvostoliitto joukkojaan uudella tavalla.

Anntala, itsekin kaukopartiomies, kuvaa näitä kahden miehen partioita vaarallisilla ja tuloksekkailla retkillään rajan takana.  Olo oli turvaton. Nyt oltiin siviiliasuissa olevia vakoilijoita, joita odotti yksiselitteinen kohtalo.

Esa Anttala tietää mistä kirjoittaa.

 

Elokuun kriisi Esa Anttala Karisto, 191 s. 2006 www.karisto.fi

Sotakirjat