|
Korpi ei tunne armoa
|
|||
|
|
|
Kun syksy tulee, niin sotakamreeri Lehväslaiho poistaa varmistimen.
Se tarkoittaa sitä, että suomalaiset, kovat soturit ovat taas
liikkeellä märässä metsässä. Synkässä korvessa ottavat valiosoturit
yhteen. Kuulat lentävät, kaikki eivät siitä leikistä selviä.
Monia kovia ja verisiä taistoja kokenut luutnantti Korpi saa ytimekkään
käskyn lähteä sadan miehensä kanssa välittömään vihollisen
takaa-ajoon. Venäläiset olivat päässeet yllättämään lepovuorossa
olleen sissikomppania.
Tästä alkaa kelautua sujuva tarina. Liikkeellä on kova joukko, josta
nousee voimakastahtoisia yksittäistaistelijoita, miehiä, jotka ottavat
vastuuta ja tekevät soturitekoja, joita ei hevillä unohdeta.
Korvessa käydään armotonta sotaa. Lehväslaiho tekee vuodesta toiseen takuuvarman sotakirjan. Jostakin tekijä jaksaa kaivaa aina sankarityyppinsä. Vaikka tyypit ovat vuosi vuodelta samankaltaisia jaksavat ne kuitenkin sytyttää lukijansa. Joka kerta.
Jos pitää yhdestä, pitää niistä kaikista Lehväslaihon kirjoista..
|
|
|
|
Ei tuumaakaan
|
||