Nuorena poliitikkona Ben Zyskowicz kirjoitteli öisin muistiinpanoja päivän poliittisista väännöistä, ellei sattunut olemaan naisia kylässä. Zyssen kirja palauttaa mieliin ajan, jota kohta ei kukaan muistakaan. Eikä ehkä haluakaan. Elettiin Kekkosen vallan viimeisiä päiviä, suomettuminen oli rämpinyt syvälle joka taholla ja politiikkaa tehtiin vielä oikeisto-vasemmisto akselilla. Painostus idästä, kanavoituna suomalaisten peitejärjestöjen kautta, oli tuntuvaa. Zysse antaa kuitenkin politiikan teosta iloisen ja positiivisen kuva. Välillä hoidetaan maan asioita, mutta muistelmien mukaan eniten energiaa meni pelinappuloiden siirtoon järjestökentällä. Erilaisia ihmisiä pyrittiin manipuloimaan ja siten vaikuttamaan omien miesten valitsemiseen mitä erilaisimpien järjestöjen mitä erilaisimpiin tehtäviin.

Politiikan teko on varmaan tätäkin. Mielenkiintoista lukea.