Sodan lähestyessä loppuaan Päämajassa varauduttiin – niin kuin sotilasjohdon pitääkin – huonoimman vaihtoehdon varalle. Käynnistettiin suunnittelu sen varalta, että Neuvostoliitto miehittää Suomen. Osana tätä päätettiin sotavarustusta kätkeä mahdollisesti perustettavien joukkojen tarpeisiin. Suunnitelma oli luonnollisesti tehtävä salassa, koska siinä vaiheessa ei haluttu sen tiedon joutuvan venäläisten haltuun.

Eversti evp. Matti Lukkari on tutkinut asekätkentää perusteellisesti. Hänen kirjansa selostaa toiminnan alkuvaiheista oikeudenkäynteihin asti. Asekätkentää selvitetään tarkasti  suojeluskuntapiireittäin ja varustelajeittain.

Asekätkentää on rutkasti parjattu, sitä on jopa pidetty rikollisena toimintana. Näytösoikeudenkäynnit eivät sitä kuitenkaan tehneet rikolliseksi toiminnaksi. Rikollista huolimattomuutta ja ammattitaidottomuutta olisi puolestaan ollut se, että tällaiseen tilanteeseen ei olisi varauduttu.

Mikä oli asekätkennän merkitys. Siitä hetkestä alkaen, kun kätkentä alkoi pikkuhiljaa paljastua venäläisten oli otettava toiminnassaan tämä osittain tuntematon tekijä laskemissaan huomioon. Millaisia järjestelmiä oli olemassa, kuinka paljon aseita, kuinka paljon miehiä – millainen vastus olisi odotettavissa?  Miten muut valtiot reagoisivat, jos Suomessa alkaisi täysmittainen sissisota. Talvisodan opit suomalaisesta sisusta ja taistelutahdosta ja taidosta puutteellisillakin varusteilla olivat varmasti mielessä. Arvo Poika Tuominen on omiin tietolähteisiinsä perustuen sanonut, ett ” asekätkentä pelasti Suomen”.

Oma näkemykseni on, että asekätkentä paljastettiin tahallaan. Kätkössä oleva materiaali ei edustanut mitään uhkaa venäläisille, mutta tieto mahdollisesti laajamittaisestakin varautumisesta oli laskelmissa huomioon otettava tekijä. Paljastajaksi joutuivat Päämajan kaukopartiopataljoonan Osasto Marttinan muutama mies. Salaisiin tehtäviin koulutettuina tämäkin hoidettiin. Paljastumisen tapahduttua loppu sujui itsestään lasketulla tavalla.  Miksi tästä ei puhuta? Siksi, että asekätkentään liittyvät tapahtumat vaikuttivat satojen ihmisten elämään: 1488 henkilöä tuomittiin vankeuteen, satoja ihmisiä joutui muuttamaan ulkomaille ja aloittamaan elämänsä alusta. Kenen pokeri kestäisi sanoa, että nämä ihmiset uhrattiin tietoisesti. Tosin etukäteen ei varmastikaan osattu aavistaa tapahtumien mittasuhdetta.

Peruskirja jokaisen sotahistoriasta kiinnostuneen hyllyyn.